Ruut Mattila |
|
Tulin kuoroon: Syksyllä 2010 Musiikki ja minä: ![]() Aloitin kuorolaulun kolmevuotiaana, kun äiti kysyi seurakunnan kanttorilta "saako lapsikuoroon tulla lapsi joka ei yhtään osaa laulaa". Lupa tuli, ja olin onneksi lopulta ihan kehityskelpoinen yksilö. Muutaman vuoden päästä pääsin Oopperan lapsikuoroon, ja ooppera on siitä lähtien ollut elämäni tärkeimpiä henkireikiä, orkesterimontun kummallakin puolella. Sibelius-lukiossa ja sen kamarikuorossa vietetyt ja lauletut vuodet olivat todella ihanaa, opettavaista ja hauskaa aikaa, ja lukion jälkeen Grex oli luonnollinen tie jatkaa laulamista upeassa porukassa. Muuten joskus harmaan arjen keskellä laulaminen ja yhdessä tekeminen tekevät todella hyvää sielulle, ja laulaminen ja musiikki ylipäätään antavat jatkuvasti uusia ja hienoja tapoja kokea, tuntea ja ihmetellä maailmaa. Kuoron ulkopuolella: Väkerrän esseitä ja luen sivistyssanoilla kyllästettyjä kirjoja valmistuakseni toivottavasti joskus kasvatustieteiden maisteriksi. Elämän parhaita juttuja (kuoro)laulamisen lisäksi: tyttöjenillat, kahvi, perhe, asioiden järjestely, matkustaminen, nukkuminen, joulu, sushi, saunominen, jooga, sukujuhlat. takaisin laulajat -sivulle > |